Peltojälkeä ....
Torstai-iltana pakkasin autoon nälkäsen koiran, paljon nameja, merkkikepin, pannan ja taluttimen, ja innon lähteä oppimaan uutta.
PPKK ensimmäinen peltojälkitreeni oli alkamassa meillä. Usva on nyt ollut minulla helmikuun lopusta, ja tottistelua aloiteltu ja nyt uusi alue aloitellaan.
Jälki nyt itsessään on tuttua, metsäjälkeä treenanneena ja kilpailleena, muutama peltojälkikin on tullut tehtyä. Mutta nyt ohjattuun treeniin. Ja jos vielä saisin ohjausta ja apua ja .... etten Minä alkaisi jäljestämään vaan osaisin antaa koiran tehdä työn.
Petporin luona oli treffit, meitä oli 5 innokasta treenaajaa paikalla. Ohjaajamme Miia Saarinen kertoi alussa jäljestämisestä ja mitä tehdään.
Nurmikolle jonossa mentiin, jokaiselle oma kohta ja oma suunta, saatujen ohjeiden mukaisesti "kyykkäämään" nameja nurtsille.
Siellä 5 ihmistä kyykki. Tuli jostain ohimenevästä autosta tai pyörätieltä kyselyäkin, että mitä me tehdään? Niin keskittyneenä olimme, että emme vastanneet.
Sitten odoteltiin jäljen vanhenemista, n. vartin verran. Ja yksitellen yhdessä Miian kanssa jäljestettiin/ohjattiin koiriamme.
Tiesin kyllä etukäteen, että Usva nauttii jäljestämisestä, niin on nenäänsä käyttävä koira. Ja lisäksi se, kun Usva tekee niin tekee keskittyneesti työtä. Kun vaan minä muistan olla häiritsemästä sitä.
Uusia ohjeita sain, liinan käyttöön varsinkin. Nyt nousi uudelleen vuosien tauon jälkeen motivaatio, jospa me Usvan kanssa pystyttäisiin enempäänkin.
Kiitos Miian, innostus nousi, jos vaikka joskus FH-jäljellekin .... unelmia ...haaveita ....
PPKK ensimmäinen peltojälkitreeni oli alkamassa meillä. Usva on nyt ollut minulla helmikuun lopusta, ja tottistelua aloiteltu ja nyt uusi alue aloitellaan.
Jälki nyt itsessään on tuttua, metsäjälkeä treenanneena ja kilpailleena, muutama peltojälkikin on tullut tehtyä. Mutta nyt ohjattuun treeniin. Ja jos vielä saisin ohjausta ja apua ja .... etten Minä alkaisi jäljestämään vaan osaisin antaa koiran tehdä työn.
Petporin luona oli treffit, meitä oli 5 innokasta treenaajaa paikalla. Ohjaajamme Miia Saarinen kertoi alussa jäljestämisestä ja mitä tehdään.
Nurmikolle jonossa mentiin, jokaiselle oma kohta ja oma suunta, saatujen ohjeiden mukaisesti "kyykkäämään" nameja nurtsille.
Siellä 5 ihmistä kyykki. Tuli jostain ohimenevästä autosta tai pyörätieltä kyselyäkin, että mitä me tehdään? Niin keskittyneenä olimme, että emme vastanneet.
Sitten odoteltiin jäljen vanhenemista, n. vartin verran. Ja yksitellen yhdessä Miian kanssa jäljestettiin/ohjattiin koiriamme.
Tiesin kyllä etukäteen, että Usva nauttii jäljestämisestä, niin on nenäänsä käyttävä koira. Ja lisäksi se, kun Usva tekee niin tekee keskittyneesti työtä. Kun vaan minä muistan olla häiritsemästä sitä.
Uusia ohjeita sain, liinan käyttöön varsinkin. Nyt nousi uudelleen vuosien tauon jälkeen motivaatio, jospa me Usvan kanssa pystyttäisiin enempäänkin.
Kiitos Miian, innostus nousi, jos vaikka joskus FH-jäljellekin .... unelmia ...haaveita ....
Hyvä koira sulla! :)
VastaaPoistaKiitos :) Tyytyväinen olen itsekin.
Poista