marjapoika

Tuntuu uskomattomalta että vasta 2 kk sitten hain Usvan itselleni. Ja se kaikki mitä nyt ollaan tehty, miten nopeasti tuo pieni nahkatyttö oppii. Ja halu tehdä töitä. Välillä pitää itseäni muistuttaa, että Usva on vasta 11kk. Viime kerran ohjatun treenin jälkeen harmitti itseä kovasti, mutta ei mitään nyt vaan tsempata. Ekan kerran koira, joka myös saa valtavan hepuli-raivarin, kun toiset juoksee (luoksetulo) tai leikkivät. Saa siis tosissaan pitää kiinni, ettei ryntää kentälle. Tätä pitää nyt kunnolla työstää pois. Treenin teema oli jäävät liikkeet . Kyllä Usva istuu, mutta ei kestänyt minun liikkumistani ja palkan saamista. Testattiin, jos annan käskyn, vedän hihnalla, niin Usva tekee vastavedon taakse - palkka. Teki. Mutta kun kuitenkin Usva on niin kiinni palkassa ja minussa, otettiin toinen vaihtoehto käyttöön. Eli malttia kestämään. Takapalkalla. Kotona kahtena iltana (sunnuntaina ja maanantaina) ruokakupin päällä kansi, istu - odotus - palkka. Tänään hallilla pakasterasiaan ...

Viime viikonloppuna kunnostauduttiin ... Lähdettiin heti aamuherätyksestä metsään lenkkeilemään. Molemmat aamut olivat aivan upeita aurinkoisia pikkupakkastakin oli (-4). Lauantaiaamulla keitin kaffet mukaan. Olikin tosi mahtavaa pitkän lenkin päälle hakea aurinkoinen kohta. Istua ja nauttia kaffeesta. Kuva: Katri Lepistö Molempina aamuina Usva lähti ilmeisesti peuranhajun perään. Mutta tosi hyvin tuli kun vihelteli ja kutsu. On se myös juoksua rakastava koira. Välillä tuntuu ja hirvittää sen päätön meno. Sissi ei perässä pysy.  Kuva: Katri Lepistö Nyt ollaan käyty myös Porin metsässä koirapolulla lenkillä. Kiva polku, hyvin tilaa liikkua. Pikku pätkän hölkkääkin kokeiltiin. Siellä oli myös kivasti laitettu koirille oma lenkkivihko.  Kuva: Katri Lepistö Kuva: Katri Lepistö Maanantaina olikin Koirakoulu Kontaktikoirat järjestänyt maksuttoman, omatoimisen ohitustreenin/yhteislenkin. Paikalla oli lähes 30 koiraa. Puolet siirty Katikuruun ampumarada...

Miten voi ihminen jännittää? Ja miksi pitää jännittää? Olin ilmottanut Sissin ihan ensimmäisiin Toko-kisoihin! Itsellä edellinen kisastartti koiran kanssa oli v. 2003, pk-koe voittajaluokassa. Mutta jännitys kasvoi kun sunnuntai lähestyi. Perjantaina tuli kisakirje. Alokas luokka alkaa 13.30. Sunnuntaiaamu heräsin tietysti aikasin, fiilis ei paha. Aamupuuro ja kahvi meni hyvin alas. Normaali pidempi aamulenkki tehtiin. Aikaa muka oli. No siivosin kylppärin ja kissavessat. Sitten tuntuu et paniikki nousee. Itsekeskustelu päälle. Mitään en voi tehdä, tason, virheet puutteet tiedän. Nyt vaan rauhotuttava, ettei Sissi mene lukkoon. Se jännitti oikeastaan eniten. Kuva: Katri Lepistö Lähdin hyvissä ajoin kisapaikalle. Ilmoitus, koekirja ja numerolappu rintaan. Aikaa on n. 1.5 tuntii. Lenkkikierros, n. 30min, Sissin kanssa. Sissi ilosella tuulella, hallissakin ilonen. Oma mielikin nousi. Jos tästä jotain tulisikin. Luoksepäästävyys pientä levottomuutta, Sissi tervehti tuomaria....

Sunnuntaina Usva n kanssa vanhan kertausta ja uutta opeteltavaa. Kontakti  on hyvällä mallilla. Usva haluaakin voimakkaasti katse/kasvokontaktia. Siitä"luopumista", jotta kestää minun siirtymisen esim. paikallaolossa poispäin. Pystyn 8 metriin siirtymään peruuttaen, mutta kun selän kääntää lähtee Usva tulemaan kohti. Kaukoihin liittyen, pelkällä käsimerkillä nyt maahan ja istu, pieni apu ...pitää itse tarjota oikeaa. Huomioida oikea ryhdikäs istuminen. Lihasmuistiin liike. Minun pitää malttaa odottaa. Tunnari a harjoteltiin ensimäisen kerran useammalla tunnarikapulalla, jotka oli verkon alla samoin oma . Hyvin ilmaisi, toisella kertaa, jopa yritti itse ratkaista miten oman  saa. Rauhottumista  kentällä/hallilla pitää treenata enemmän. Edellisen kerran provosoitumisesta 2 kaveruksen leikistä, provosoituu herkemmin. Olisiko myös odotettavalla juoksulla asiaa?! Tänään tiistaina ajelin Luotsin kentälle. Kontaktia, hyvin meni. Kaukkarit, meni hyvin nurmikolla. Seuraaminen...

10.4. herättiin upeaan aamuun, aurinko paistoi pilveettömältä taivaalta, yöllä ollut pikku pakkanen. Aamupuuro ja kahvit, sen jälkeen autonpakkaus koirat, nameja ja suunta Koirarannalle. Ensin haettiin Henriikka ja Kira mukaan. Henriikka on niin taitava kameran käyttjä, osaa vangitata kuvaan mielestäni tilanteita ja tunnelmia upeasti. Meilläkin on jälleen kerran monta upeaa kuvaa. Kiitos Henriikan. Alussa Usva hieman ujosteli Kiraa:)  Usva kun haluaa olla se nopein ja rakastaa juoksemista. Sissi tavanomaisesti halusi pyöriä meidän ihmisten kanssa ja kertoa mielipiteitään asioille. Ja suostu poseeraamaan . kuva: Henriikka Harell Saatiin hetkeksi kaikki samaan kuvaan, paitsi yksi kun ei vielä malta maassa olla. Juoksun ja leikin riemua, alku ujosteluiden jälkeen. kuva: Henriikka Harell Kira pyytää Usvaa leikkiin. Kuva: Henriikka Harell Näytänpä sulle kieltä ;) Kuva: Henriikka Harell Tuleeko Kira - tuumii Usva Kuva: Henriikka Harell Mä haluun olle e...

  Kuva: Katri Lepistö Olipas metsälenkki tänään. Tottista, mäkijuoksua, hölkkäilyä, kävelyä ja lopussa kameralla hassuttelua. Ennen Usvaa tehtiin usein Sissin kanssa tuolla lenkkireitillä alkupätkällä tottista. Niinpä tehtiin nytkin, haettiin opastuksen mukaan Sissille vauhtia ja ärsytystä kiertojen kautta sivulletuloa, pienten juoksupätkien mutkien kautta seuraamista, sivulletuloa, maahanmenoa ja ylösnousemista. Usvalle sivussa myös sivulletuloa ja maahanmenoja. Pääasia poiketa totutusta ja tehdä hauskaa. Sen kun saisi siirrettyä hallille Sissin kanssa. Lenkkiä jatkettiin, päästiin lempparitöyssylle. Tänään ei heitelty palloa vaan otettiin yhdessä mäkijuoksua. Uhmaten lääkäriä ja fyssaria päätin juosta (salitreenit ja uimiset olisi ns. kiellettyjä kuukauden ajan, niskaongelmien vuoksi). 5 mäkinousua tuli tehtyä, Sissi jaksaa innostua mukana ☺, Usvaa vie hajut selkeesti. Lenkkiä jatkettiin hakkuuaukeen kautta, tasasia pätkiä juoksua ja kävelyä. Oma juoksukunto on s...

Koiraranta on myös yksi suosikkipaikkoja missä vierailemme. Hyvä päivä ja kameraa mukaan. Pallonheittelyä ja muuten liikkumista edestakaisin. Kesää odottaessa, että päästään uimaan. Sissi viihtyy rantavedessä, jos itse olen mukana. Usvasta ei vielä tietoa ole, miten suhtautuu veteen. Hyvä päivä, aikaa, termariin kahvia ja sämpylää evääksi. Sitten kun ilmat lämpenee . kuva: Katri Lepistö kuva: Katri Lepistö kuva: Katri Lepistö kuva: Katri Lepistö kuva: Katri Lepistö kuva: Katri Lepistö kuva: Katri Lepistö  Välillä nämä meidän lenkit suuntautuu "Yyterin" reunalle, Munakarin säikälle. Välillä on ystäväni koiransa kanssa mukana ja välillä olen yksin koirieni kanssa. Nyt kun meri auki, eikä rannalla ole isoja lintuja voi mennä. Syksyllä on usein paljon hanhia, rantakin sotkuinen. Silloin jätämme alueen rauhaan. kuva: Katri Lepistö kuva: Katri Lepistö kuva: Katri Lepistö kuva: Katri Lepistö kuva: Katri Lepistö

Me käydään lenkkeilemässä tuossa moottoriradan (joka nyt suljettu) takana olevassa maastossa. Siellä menee polkuja ristiin rastiin ja on maastomuutosta. Käydään välillä rannalla asti tai Yyterin puolellakin. Mukavaa maastoa, koirat nauttii kun voivat liikkua vapaana, kivasti ovat hallinnassa ja kytkettävissä.  Sitten usein keksin kaikenlaista kiipeilyjä, hyppyjä ja muuta kivaa, ettei aina ole vaan tylsää kävelyä polkuja pitkin. Kamera on mukana (kännykkä yleensä) Oltiin 4.4.16 moottoriradalla. Siellä mentiin töyssyjä ylös ja alas, ja sieltä löyty myös kivoja kiipeilykohtia/alustoja. Sissi on niin valmis, ei paljon tartte sanoa kiipeä, kun neiti on jo tekemässä. Usva ei ihan vielä ole tätä hommaa sisäistänyt ja ei malta olla paikallaan :) Kuva: Katri Lepistö Kuva: Katri Lepistö Kuva: Katri Lepistö Kuva: Katri Lepistö Kuva: Katri Lepistö Kuva: Katri Lepistö Kuva: Katri Lepistö

Nyt on sisko poikansa kanssa käyneet pari kertaa täällä mun luonani. Olemme käyneet metsälenkillä tai koirarannalla juoksuttamassa koiria. Usva ja Sala ovat niin juoksuhulluja molemmat. Sissi ei mene leikkiin mukaan vaan pyörii meidän ihmisten ympärillä. Se on mainio, kun Usva menee edellä ja Sala yrittää, siis tosiaan yrittää pysyä mukana, ja piippaa. Usva kyllä osaa huomioida hienosti ettei toinen pysy täydessä vauhdissa mukana. Yleensä minulla on mukana joko järkkäri tai kännykällä yrittää ottaa kuvia. Kuva: Katri Lepistö Kuva: Katri Lepistö Kuva: Katri Lepistö Kuva: Katri Lepistö Kuva: Katri Lepistö